Täällä jälleen. (: Teki mieli kirjoittaa jollekkin yksittäiselle ihmiselle, mutta sitten ajattelinkin kirjoittaa tänne, kun ei ollut ketään, jolle kirjoittaa. Ja njähnjäh kirjoitanhan nytkin yksittäiselle ihmiselle - minulle. (: I guess.
Nykyään on ollut taas ihan outo olo. Oon stressannut esimerkiksi kaikkea ja kaikesta, enkä meinaa jaksaa enää. Remontti vie äidin hermot ja se purkaa sen meihin - syyttää meitä. Okei, kiitos kovasti. Sitten menee hermo rippikoulun ajattelemiseen, konfirmaation ajattelemiseen, serkun huomisiin rippijuhliin, sukukokoukseen, kaikkeen. Huomaan stressaavani kaikkea, johon liittyy vähääkään meidän suku.
Olen katsonut Simpsoneita taas vähän liikaakin, niihin koukuttuu oikeasti ihan totaalisesti. Pitäisi ostaa niitä tuotantokausia jostain, jollain rahalla, olisi ainakin tekemistä. Toisaalta rippirahoja ajatellen oon ajatellut mm. tietokonetta ja kameraa. Että tällaista. Mutta ihan hyvän tietokoneen saa, kun ostaa uusia osia ja tekee vähän kaikenlaista + ostaa uuden näytön. Ja miljoona kertaa halvemmalla.
Oltiin tänään tuolla Ylivieskassa ja ostin rippijuhlavaatteet. Eihän ne ole aivan sellaiset, kuin suunnittelin, mutta menettelee. Ja sehän on vain yksi juhla, tosin kaikki ovat toki pukeutuneet juhlallisemmin siellä kuin minä, mutta ei voisi vähempää kiinnostaa, koska se juhla ei loppujen lopuksi merkitse mulle kovinkaan paljoa. Toivottavasti vain silloin ei ole kamalan kuuma päivä, en haluaisi tukehtua alba päällä kirkkoon tai niissä juhlissa täällä jossain.
Ärsyttää, kun täällä ei saa netistä selvitettyä helposti, että milloin Twilight -saagan Epäilys tulee tänne elokuvateattereihin. Pitää ehkä mennä katsomaan se Haapajärvelle, muttei oikeasti huvittaisi, koska siellä on aina kamala porukka kaikkia ihkuteinejä ja ala-aste ikäisiä "koviksia". Tai niin oli ainakin, kun kävimme katsomassa Harry Potter ja Puoliverinen prinssi -leffan. Se otti lievästi päähän.
Luin tuossa muuten viimein loppuun Harry Potter ja Salaisuuksien kammio -kirjan. Siinä kesti aika kauan, kun aluksi keskeytin sen lukemisen, sitten piti aloittaa Tarina vailla loppua (koulun lukukirjana - se oli oikeasti hyvä kirja), sitten aloin lukemaan Salaisuuksien kammion englanniksi ja luin sen nyt ihan loppuun suomeksi. Siitä jäi sellainen tyhmä, tavallaan ihan kamalan tyhjä olo, kuten aina, kun on saanut jonkin hyvän kirjan luettua (nämä ovat useimmiten Pottereita). Piti sitten alkaa lukemaan Eoin Colferin Supernaturalistia, joka ei ollutkaan niin hyvä kuin muistelin, harmittaa kun olen varmaan hieman kasvanut niistäkin kirjoista yli. Olenkin ihmetellyt, miten en ole kahdeksassa vuodessa kasvanut yli Pottereista, en todellakkaan.
Milloinhan se The Used tulee Suomeen, kun se keikka sitten peruuntui (ah katkera minä)? Haluaisin niin nähdä kyseisen bändin livenä. Harmittaa toisaalta, kun Muse on niin iso livebändi, ettei se ehkä olisi kovin valaiseva kokemus, mutta ongelmana on se, että haluan nähdä Musenkin livenä. Ja Green Dayn, joka oli Suomessa alkukesästä.
Kuuntelin tuossa muuten eilen siivotessani O-Zonen Discozone -levyä, tuli vähän taas klassisia muistoja mieleen. Dragostea Din Tei on vain niin unohtumaton kesähitti, ettei mitään rajaa. (: Toissapäivänä kuuntelin myös Lady GaGaa, ja taidan joutua myöntämään itselleni, että GaGa on aika hyvä artisti. Ja hän todella tietää, miten saada ihmisten huomio puoleensa. SIIS TODELLA. :'''D Sitten kun tajusin, ettei mulla ole GaGaa soittimessa eikä kännykässä, enkä ollut koneella, piti kuunnella Adam Lambertia ja The Black Eyed Peasia.
Voisin lisätä tähän merkintään kuviakin myöhemmin (d44 tai avatareja), mutta nyt suuntaan jonnekkin muualle tältä erää.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti