Sarah smiles like Sarah doesn't care.

Olen täällä meidän miniläppärillämme ja harrastan yödatausta, tätä jaloa ritarillista harrastetta. Kyllä, vaihtoehto nimeltään nukkuminen on käynyt mielessä pariin otteeseen, mutta miten nukut jos ei väsytä? Lueskelin tuossa kirjaa, mutta tuli olo, että haluan olla koneella. Ei olisi pitänyt antaa periksi, olisi vain pitänyt jatkaa lukemista. :--D

Olen tässä kuunnellut muutaman päivän ajan jatkuvasti Panic! At The Discon Vices & Virtues -levyä, jonka ostin Saksasta (niin tosiaan, sen postauksen matkasta piti tulla eilen, mutta kone tai netti ei suostunut yhteistyöhön ja pyrin kirjoittamaan sen sitten huomenna) ja tykkään siitä levystä ihan mielettömästi, sillä ei ole ainuttakaan huonoa kappaletta. Negatiivisia puolia ovat ehdottomasti Ryan Rossin ja Jon Walkerin puuttuminen, koska Ryan kirjoitti aivan loistavia sanoituksia. Kuitenkin, yllätyin positiivisesti siitä, etteivät Brendon Urie ja Spencer Smith mitään onnettomia sanoittajia ole, vaikkakin näistä en löydä niin inspiroivia pätkiä kuin kahdelta aiemmalta levyltä. Plussaksi kuitenkin täytyy mainita, että kappaleet ovat tarttuvia ja niissä on paljon uutta, mutta ne vastaavat tyyliltaan enemmän Feverin aikaisia kappaleita. Ja A Fever You Can't Sweat Out sattuu olemaan suosikkilevyni tältä bändiltä.
Mutta hienoa, tuli kirjoitettua levyarvostelu. Ei ollut tarkoitus, mutta aloin vain selittämään. :--D

Ajattelin kuitenkin postata vanhoja kuvia meidän miniläppäriltämme. Kuvat taitavat olla pääasiassa kuvattu entisellä kamerallani. Se oli Canonin pokkari, mutta en muista sen kummimmin sen mallia tai mitään. Nykyisin se on mummon kamera kun itse tuon järkkärin hankin.

Tämä kuva ei ole mitenkään erityinen, mutta tykkään jotenkin tuosta, miten nuo pilvet menevät. Kuva on minun huoneeni (ENTISEN huoneeni) ikkunasta. Ai, ja onhan tuosta aika paljonkin kuvia, joten myös seuraava on sitten siitä. :--D

Oo, ja kuin söpöö, mulla oli joskus sellanen vedessä kasvatettava dinosaurus. Siis se muna pistetään veteen ja sitten sieltä kuoriutuu ja kasvaa dino.

Nää kuvat on otettu heinäkuussa 2009. Ja ilmeisesti mulla on hiustenvaalennusprosessi ollut meneillään, koska ne ei ole mustat. Uskomatonta, vaivalla blondasin ne ja luovutin sitten; ne on taas mustat.

Seuraavasta kuvasta oon ikuisesti ylpeä, koska sain sen otettua sillä onnettomalla kameralla. Se on otettu kaverin rippijuhlissa '09.

Sitten, muistan, että tää kuva on otettu justiinsa kun aloitin vaalennusprosessin. Siis ihan niinku viimeisistä kuvista, joissa mulla oli mustat. Ja ennen pidin sitä nostalgisena, että never again, mutta haha, kuinkas kävikään.

Löysin kuvia mun vanhasta huoneesta! :D Siis tän huoneen tarina on sellainen, että me muutettiin tänne, niin yläkerrassa oli huone, joka oli toiminut ompeluhuoneena, muttei ollut asumiskunnossa, kun ei ollut ilmanvaihtoa, joten asuin veljen kanssa alakerrassa samassa huoneessa. Kyrsiinnyin siihen ja sitten yläkerran huoneeseen laitettiin se ilmanvaihto, joten sain oman pienen huoneen, sellaisen, joka oli osittain vaaleansininen ja osittain violetti ja tapetoitu julisteilla. Oli karmiva tulla aina talvella omaan huoneeseen, kun oli pimeää ja piti kävellä kylmän varastotilan poikki. Mutta sitten tehtiin remontti ja koko yläkerrasta tuli asuintilaa. Tuo huone purettiin ja tilalla on paljon isompi nykyinen huoneeni, ja täällä ylhäällä on nyt myös vaatehuone ja veljen huone. (:

Seuraavassa olen yltiövärikäs ja tollainen oranssihiuksinen (koska en ollut vielä saanut blondattua) ja olen juuri täyttänyt 14 samaisena päivänä 2009 joulukuussa.

Tuosta tulikin mieleen, että aion kyllä tässä mahdollisesti tämän vuoden puolella värjätä oranssiksi, koska olen haaveillut siitä niin kauan. Jos vain raaskin luopua mustasta. :O

Kolme jälkimmäistä kuvaa ovat Kalajoelta elokuussa 2009.

Nyt voisin vaikka alkaa nukkumaan, sillä huomenna pitää herätä ennen iltaa kuvaamaan kaverin ponia hänen puolestaan.

Hyvää yötä (tai huomenta enemmänkin :--D) ♥!