Palapelin kokosin paksuin rukkasin, ihmetellen minne kaikki palat hukkasin.

Oon tässä pari päivää kuunnellut ihan fiiliksissä mm. Eppu Normaalia ja lauleskellut mukana. Suomirokista tää bändi nousee mun arvostusasteikolla kaiken ohitse ja en oikeastaan kuuntelekkaan paljon muuta suomenkielistä musaa. Tykkään yksinkertaisesti Eppujen sanoituksista, elikkäs runoista kind of, ja niiden biisien fiiliksestä vain tosi paljon. Tää bändi on ollut osa mun elämääni aina, koska meillä on kuunneltu näitä kotona jo ihan mun lapsuudessanikin ja jotenkin aloin pitämään itsekkin tästä musasta.

Lapsuuteni kesät sumuun vajonneet, palasiksi muistojeni läjään hajonneet
Palapelin kokosin paksuin rukkasin, ihmetellen minne kaikki palat hukkasin
En unta saanut ja näin.. jäin miettimään..

Kaiken minkä muistan aika kutistaa, mä sitä pelkään, sua tahdon rutistaa
Kuullut olen ikuisuuteen kaiken piirtyvän, ja kaiken suhteen, kaiken siirtyvän

Niinkuin kuuluu asiaan kaikki tähdet, kuu ja kaikki muu, aikakin
Niin myös aikanaan sinä lähdet, pois häipyy taikakin, siksi rakastan sua nyt

Oli mielessäni elämäni olemattomuus, kuun takaa mulle nauroi ikuisuus
Ei huomista, ei eilistä, vain tämän hetken voi nähdä peilistä

Niinkuin kuuluu asiaan kaikki tähdet, kuu ja kaikki muu, aikakin
Niin myös aikanaan sinä lähdet, pois häipyy taikakin, siksi rakastan sua nyt

Valovuosiensa takaa tähdet vilkkuen, unelmille ihmisen hiljaa ilkkuen
Tiedänhän että pieni oon, kun siltä tuntuu mahdun hyvin kainaloon

Niinkuin kuuluu asiaan kaikki tähdet, kuu ja kaikki muu, aikakin
Niin myös aikanaan sinä lähdet, pois häipyy taikakin, siksi rakastan sua nyt

Aamu sarastaa, öiset hetket varastaa, meidät valo hukuttaa, meidät nukuttaa..

Eppu Normaali - Kaikki häipyy, on vain nyt

Yksi mun suosikkibiisejäni tuolta bändiltä. Taisin olla kasiluokalla kun oikeen oivalsin tän musiikin loistavuuden. :--)

Joo, meillä oli taas kitaratunti. Nyt opeteltiin Marraskuuta. Se on kohtuullisen helppo, kunhan alkaa luonnistua vaihtaminen C'stä D'hen. 

Luin eilen ihan kamalana hikkenä saksan kokeeseen ja sitten vielä kirjaa kirjaesitelmää varten. Nukkumaanmeno sitten vähän venyi ja heräsin kahdeksan jälkeen - koe alkoi siis kahdeksalta. En kerennyt loppujen lopuksi mihinkään, mutta empä menettänyt varmasti paljon mitään. Paitsi joudun tietysti tekemään sen kokeen muullon ja esitelmän kans. Itse asiassa haluaisin tehdä sen kirjallisena, koska sen sais tehtyä tänä viikonloppuna ja oon lahjakkaampi kirjoittamaan kuin pitämään mitään suullisia esitelmiä, joten sais paremman arvostelun niin. Tyydyin kuitenkin Piipun valintaan ja esitetään se suullisena. :--D Ymmärrän kyllä Piipun valinnan, koska hän on hyvä esittämään suullisena. Mulle iskee nykyisin taas suullisista esitelmistä stressi ja siksi teenkin kaikki mieluummin kirjallisena, koska se on niin paljon enemmän mun juttuni. On aika jännä, että esimerkiksi ennen leffaesitelmää (Unelmien sielunmessusta - saatoin mainita aiemmin) panikoin niin pahasti, että teki mieli oksentaa. Sitten tuli välkkä ja kun tunti alkoi ja samoin esitelmä, kaikki jännitys oli kadonnut jonnekkin. Ei siinä, silti mua ärsyttää mun puheeni takkuilevuus. Olisi mukava olla jotenkin tosi hyvä puhuja.

Meillähän on tosiaan Piipun kans kirjaesitelmä kirjoista Liian lyhyt hame (helppolukuinen ja aika hyvä kirja, muistaakseni perustui tositapahtumiinkin - jos kiinnostaa, kannattaa lukea) ja Miestä ei voi raiskata (vaikuttaa paljon hankalammalta luettavalta, sekavammalta, mutten oo tosiaan lukenut tätä vielä loppuun, joo ja tää on suomalainen kirja). Aiheena on siis seksirikokset. Meille sattuu aina kaikki nämä aiheet äikän tunneilla. :'D Näissä on kohtuullisen jännästi kuitenkin, että toisessa kirjassa seurataan tapahtumia uhrin kannalta, kun toisessa taas perehdytään raiskaajan ajatuksiin enemmän.

Aloitin tosiaan tänään sitten luvattomana vapaapäivänäni pelaamaan uusiksi Harry Potter and the Deathly Hallows part 1'stä. Välillä se tuntuu turhalta odottelulta ja pelkältä räiskinnältä, mutta siihen jää koukkuun. Tänään pääsin Deanin metsään asti, eli juuri pois ministeriöstä hirnyrkinhakureissulta.

Hehee, katselin tässä kuvia Ressusta ja tässä on tällainen ennen - jälkeen vertailu. Ero on huomattava. Eka kuva on heinäkuulta, toinen on viime viikonlopulta.

ENNEN:

 JÄLKEEN:

Olihan se toki pienempänä suloisempi, mutta se oli piru. En oo vieläkään kiintynyt Ressuun. Se vie aikansa, koska oon tullut tulokseen, että koiranpennut ovat raivostuttavia ja olen so called kissaihminen. Kyllä tuosta varmaan vielä hyvä koira kummiskin kasvaa.

Öitä! :---)