maanantai 15. heinäkuuta 2013

When did the diamonds leave your bones?

Edellisestä kerrasta onkin jälleen vierähtänyt hetki. Viimein voin mainostaa saaneeni kamerani takaisin! Se jumittui huoltoon paljon luvattua pidemmäksi ajaksi, mutta kennon vaihdon jälkeen toimii jälleen täydellisesti.

 Lisäsin tämän, jottei tämä postaus olisi ihan kuvaton. Kamera kun on isän luona. Tässä siis Oonan nappaama kuva Hyrystä viime vuonna. :-----)

Kesälomaani on loppujen lopuksi mahtunut kaikenlaista jännää, ja pidän tästä kesästä taatusti enemmän kuin esimerkiksi tätä edeltävästä, jolloin kyyhötin lähes koko loman sisällä turvassa sateelta. Aloitin lomani töillä, joissa paiskittiin työ-/luokkatoverini Moonan kanssa ahkerasti aina aamuseitsemästä lähtien, pääosin 8½ tunnin päiviä. Istuteltiin nättejä nurmialueita tienvarsille ympäri kotikaupunkiamme, ja olihan se raskasta, lihaskipujen vuoksi teki aluksi mieli vain itkeä, mutta loppujen lopuksi siellä oli ihan mukavaa. Haikea fiilishän se iski viimeisen päivän loputtua, jota en olisi aluksi kyllä uskonut.

Kavereita on tullut nähtyä moneen otteeseen, ja hengattua pari kertaa jopa uusienkin ihmisten seurassa, joka on ollut kyllä tosi mukavaa. Harvemmin uusiin ihmisiin tutustun, ei niinkään epäsosiaalisuuden vuoksi, vaan ihan johtuen siitä, etten osaa. Olen ujo, enkä tiedä mitä sanoa tai tehdä. Vaikutan ulkopuoliselle helposti todella hiljaiselta, mutta kaikki mut tuntevat tietää, ettei se silti nyt ihan paikkaansa pidä, muhun vain pitää ensin tutustua. :')
Mutta, eilenkin visitoin Oonalla, joka juhlisti "aikuisuuttaan", toisin sanoen saavutti kahdeksantoista ikävuoden rajapyykin. Tuli syötyä hirmuisesti vohveleita, ja nähtyä muitakin tuttuja. Tämän jälkeen lapsuudenystäväiseni Sarppa tuli mun luokseni kyläilemään ja viettämään iltaa, käytiin jopa heittämässä viimein talviturkki - keskellä yötä hyvin vilpoisessa vedessä. Onneksi siitä illasta ei ole mitään kuvatodisteita. 

Tähän kesään on kyllä mahtunut öiden valvomisia (tietokoneella tai kavereiden seurassa), parit 'viralliset' juhlat, ihkaoikeat juhannusbileet, hassuja extempore-retkiä, paljon Bring Me The Horizonia, shoppailua, pleikkarin hakkaamista ja myöhään nukkumista. Jotkut asiat, kuten kirjoittaminen ja kitaransoitto on sitten jääneet paljon vähemmälle, ja esimerkiksi kirjoituksiin lukemista olisi saanut olla tähän mennessä jo hieman enemmän.

Suosikkibiisikseni BMTH'n Sempiternalilta noussut biisi. Tuota levyä on tullut tämä kesä ahkerasti kuunneltua, innostuin jopa ostamaan bändipaitoja ja lipun Oulun keikalle, koska why not.

Loppu lomalle mulla ei ole suunnitelmia. Ei ainakaan mitään suurempaa. Kunhan saan jumittuneen selkäni kuntoon, voisin alkaa ulkoilla ja kuntoilla jälleen enemmän, se kun on jäänyt hieman vähemmälle ja harmittaa. Kuvittelen myös lukevani terveystietoa ahkerasti, mutta senhän saa sitten nähdä. Tuntuu, että onnistun kasaamaan ihan liikaa tekemistä kesälläkin, ja sitten ahdistun varmaan loman lopussa, koska sellainenhan minä olen. Koskaan ei voi mitään tehdä ajoissa. :---D





Ei kommentteja:

Lähetä kommentti