There's a million ways it could go

Kyllä oli viikonloppu. Perjantaina oli hauskaa tiettyyn pisteeseen asti, kunnes aivan ilman varoitusta päädyin halailemaan vessanpyttyä muutamaksi tunniksi. Lauantai tuntui sunnuntailta, mutta maratoonasin sentään 80-luvun brittiläistä komediasarjaa The Young Ones. Nyt kaikki jaksot ovat paria vaille katsottuna. Sunnuntaina koin bensavalon tuomaa suurta tuskaa, hajotin auton roikan sekä ajastinkellon ja tuskastuin maailmaan. Voisi melkein sanoa, että onneksi on maanantai. Siitä huolimatta, että rahatilanne on mikä on, ja koulussa pitäisi pystyä kulkemaan. Eiköhän asiat silti järjesty. Opinto-/matkatukipäivää odotellessa...

Tällä hetkellä koulunkäyntiin on lukeutunut paljon koodausta, joka on kyllä palkitsevaa, mutta vähän liiankin tarkkaa hommaa. Yllä on kaunis kotisivusuunnitelmani, jonka tekemiseen kulutin hyvin paljon aikaa (not) ja josta olen erittäin ylpeä (not). En kuitenkaan halua sivuista kovin monimutkaisia, sillä tykkään itse simppelistä lookista. Oli siis aika selvää, millaiset sivut suunnittelen. Tällä hetkellä omani ovat vielä kaikkea muuta kuin tuollaiset, sillä olemme vielä aika alkupisteessä siitä huolimatta, että tunteja on ollut jo useita. Linkin saatte, kunhan on sen aika. Opettaja tässä juuri totesikin minulle, että ensi vuonna sitten voidaan haudata Blogger. :D

Tuo yllä nähtävä saatananpalvojalook on erään vapaapäivän tylsyydenpurkua. Syy, miksi kaikki kuvat ovat kännykkälaatua on se, ettei oikeaan kameraan ole tullut muutamaan päivään tartuttua. Toivottavasti pikaisesti pääsen kuitenkin taas senkin pariin, pitäisi vain löytää ensin laturin johto. Oon kuitenkin muokkaillut kuvia aika ahkerasti, mutta ne löytyvätkin kotia. Lopputuloksia on toki mahdollista nähdä täällä blogissa myöhemmin.